Vuoden Teema

Vuoden 2024 teema: ”Yhteistyöllä iloa elämään”

Tuon tavoitteen saavuttamiseksi on tehty paljon yhteistyötä, ja niinpä voimme kaikki nauttia työn tuloksista. Saamme oikeasti iloa elämäämme osallistumalla yhdistyksemme erittäin monipuoliseen toimintaan. Ja osallistuminenhan on juuri sitä yhdessä tekemistä eli yhteistyötä.

Toivon tälle loppuvuodelle todella aktiivista osallistumista, niin saamme toteutetuksi tämän vuoden teeman ”Yhteistyöllä iloa elämään”.

”Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo”. Roppakaupalla iloa elämäämme 😊

Yhdistyksen puolesta, Mervi Rainio-Lehtinen, opintovastaava

Tiedostaessani itseni
ja oman olemukseni vahvuuden,
tunnen miten seison omilla jaloillani
vahvasti, tukevasti ja horjumatta.

Tiedän mikä on tehtäväni,
tiedän miksi olen täällä:
Rakastaakseni elämääni täydesti
- Sari Lehtimäki, runotalo.fi  - 

Vuoden 2023 teema: "Hervanta"

Anja kertoo, että hänet sai yhdistykseen liittymään kaipuu ihmisten pariin ja saada jotakin uutta tekemistä, kun työura päättyi jo noin parikymmentä vuotta sitten. Useita vuosia myöhemmin Anja houkutteli myös naapurinsa Heljän mukaan. Molemmat ovat aktiivisesti osallistuneet yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin. Aiemmin kuntosaliryhmäänkin ja aina myös kokouksiin (jäsentapaamiset, kevät- ja syyskokoukset jne) sekä ulkotapahtumiin ja parin viimeisen kesän aikana myös Laituritreffeille.

Molemmat ovat saaneet paljon tuttavia yhdistyksestä ja on mukava aina moikkailla tavatessa, tosin Heljä tunnustaa olevansa hieman hiljaisempi ja ujompi kuin Anja. Tietoakin he kertovat saaneensa eri aiheista yhdistyksen tapahtumissa, muun muassa edunvalvontavaltuutuksesta ja jopa digiasioistakin.

Kohokohdaksi vuosien varrella ovat nousseet erityisesti Ruusukahvit, jossa vuosittain muistetaan, ohjelman kera, tasavuosia täyttäviä jäseniä. Hyvin mieluisia ovat  aina olleet pikkujoulujuhlat ja kaikenlaiset matkat, johon he ilmoittautuvatkin mukaan aina lähes ensimmäisinä.

Jatkossakin Anja ja Heljä aikovat käydä eri tapahtumissa niin kauan kuin vain liikkeelle pääsevät ja odottavat jo kovasti uusia kotimaan matkoja. Kulkemisessa tapahtumiin heitä auttaa suuresti Pali-autot ja samalla reissulla voi myös poiketa kauppa-asioilla.

Anja ja Heljä haluavat lähettää vielä terveisiä kaikille jäsenille sekä jäsenyyttä harkitseville tervetulotoivotuksen mukaan yhdistykseen. Lisäksi he haluavat lähettää kiitokset myös kaikille toimijoille ahkerasta toiminnan järjestämisestä.

Kiitos haastattelusta Anja ja Heljä ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!

-Kotisivuvastaavat-

Hervanta 50v pipakilpailun kolme parasta saivat palkinnon 1.9. kirjastossa. Heistä yksi oli Keinupuiston parturi-kampaaja Carita. Tässä hänen voittopipansa  ja saatekirje.

*********************************************************

Vuoden 2022 teema: "Yhdessä toimiminen"

Aktivoimme jäsenistöä yhteiseen toimintaan. Jäsentapaamiset ja muut tapahtumat antavat uusia mielenkiintoisia näkemyksiä kohdata toisiamme ja kokoontua yhteen.

Yksi tärkeimpiä tekijöitä on yhdessä tekemisen voima. Miten asiat syntyvät erilaisten toimijoiden (esim. kerhonvetäjä ja jäsen tai erityisiin tehtäviin valittujen pienryhmien) yhteistyönä. Samaan aikaan maailma ympärillämme muuttui nopeasti sosiaalisen median tehdessä läpimurron, synnyttäen samalla loistavia uudenlaisia esimerkkitapauksia yhteiskehittämisen voimasta. Kehitämmehän mekin toimintaamme kaikki yhdessä?!

Vuoden 2021 teema: "Muistin huolto ja terveys"

Pirkanmaan Muistiyhdistyksen syksyn Muistikahvilat:
https://www.pirkanmaanmuistiyhdistys.fi/toiminta/muistikahvila/

Lisää ajankohtaisia muistiin liittyviä asioita löydät muun muassa Muistiliiton sekä Nääsvillen nettisivuilta.
Linkit heidän sivuilleen löydät Linkit -välilehdeltä.

Neljä yleisintä muistisairautta - Tunnista varhaiset oireet:
https://www.is.fi/terveys/art-2000008257195.html

Tutkijoiden tuoreet löydökset vahvistavat käsitystä siitä, että persoonallisuus liittyy Alzheimerin taudin riskiin: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-luonteenpiirteet-ovat-yhteydessa-dementiaa-aiheuttaviin-aivomuutoksiin-tutkijat-selittavat-miksi/8276596#gs.fdpcvx

Muistipuisto (Miina Sillanpään säätiö)

Muistipuisto® (www.muistipuisto.fi) on uudenlainen verkkopalvelu, jossa aivoterveyttä ja toimintakykyä edistävä tieto, vinkit ja harjoitukset yhdistyvät ainutkertaisella tavalla. Käypä testaamassa itsesi avaamalla linkki.

**********************************************************************************************************************

Unohditko, miksi kävelit huoneeseen?

Kyse on aivojäätymisestä – asiantuntijan niksillä saat muistin hetkessä hereille

(Me Naiset -lehden artikkelista)

Mitä tehdä, kun aivojäätyminen iskee arkisessa tilanteessa? Neuropsykologi neuvoo.

Kävelitkö juuri huoneeseen, mutta et muista miksi? Laskitko juuri äsken puhelimen kädestäsi, mutta et vain yksinkertaisesti tiedä minne? Kuulostaako liian tutulta?

Kyse ei yleensä ole mistään vakavasta muistihäiriöstä vaan tyypillisestä aivojen hetkellisestä jäätymisestä. Aivojäätymistä tapahtuu tavallisimmin monotonisissa toimissa, joihin ei tarvitse sen kummemmin keskittyä. Aivot toimivat silloin hyvinkin automaattisesti.

Neuropsykologi Michelle Braun kirjoittaa Psychology Today:ssa, että vaikka aivojäätyminen on hyvin yleistä, se voi olla myös toistuessaan turhauttavaa ja aikaa vievää.

Aivojäätymisen voi kuitenkin onnistua päihittämään herättelemällä aivoja. Artikkeli mainitsee yksinkertaisen kolmen askeleen P-L-R -tekniikan. Se tulee sanoista pause – link – rehearse, suomeksi siis pysähdy – linkitä – toista.

Kun aivosi seuraavalla kerralla jäätyvät, kokeile näitä jippoja:

1.     Pysähdy 10 sekunniksi ja mieti, mitä olit juuri tekemässä. Pysähtyminen esimerkiksi ovensuulle keskeyttää aivojen automaatilla toimimisen. Pysähtyminen auttaa keskittymään ja muistelemaan.

2.     Linkitä toimintaasi verbaalisesti ja mielikuvien avulla. Mieti, mitä juuri sanoit tai mitä mielikuvia päähäsi tulee. Pysähtymisen aikana olisi hyvä saada linkkejä eri asioiden välille, jolloin toiminnan muistiin palautuminen on mahdollista.

3.     Toista ja vahvista tuoreita mielikuvia. Toista niitä juuri äsken päähäsi tulleita häilyviä mielikuvia ja linkkejä. Pyri vahvistamaan mielikuvia ainakin kolme kertaa tai niin kauan, että asia putkahtaa mieleen.

Jotkut suomalaiset myös sanovat, että ”käy hakemassa se ajatus”. Sanonta viittaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi huoneen ovella ei tiedä, miksi on astumassa huoneeseen. Se tarkoittaa sitä, että pitää palata takaisin siihen pisteeseen, mistä on lähtenyt ja miettiä, minkä tähden ylipäänsä lähti liikkeelle ja mitä olikaan tekemässä.

Aivot autopilotilla tai ylikuormittuneina

Aivojäätymistä tapahtuu useimmiten, kun aivot ovat autopilot-moodilla tai ylikuormittuneessa tilassa, Psychology Todayn jutussa kerrotaan.

Autopilotti on moodi, jossa asiat tapahtuvat kuin itsestään, emmekä vaivaudu ajattelemaan asiaa sen koommin. Usein olemme toimineet samoin jo satoja kertoja, kuten kävelleet kyseiseen huoneeseen.

Aivojen ylikuormitustila on toinen tyypillinen unohtamisen muoto. Kun aivot ovat ylikuormittuneet, on uutta informaatiota vaikea vastaanottaa, ja ylikuormitustila voi johtaa esimerkiksi siihen, että unohdamme nimen, jonka juuri kuulimme.

Michelle Braun vinkkaakin, että pysähdy – linkitä – toista -tekniikkaa voi käyttää lukuisilla eri tavoilla, ja näin aivojäätymisiäkin voi vähentää.

Tyypillinen tilanne on sellainen, jossa lupaa hakea kotimatkalla maitolitran lähikaupasta, mutta kotiin saavuttuaan tajuaa, ettei tehnytkään niin. Braunin vinkki on se, että sillä hetkellä, kun teet lupauksen, pysähdy miettimään asiaa ja linkitä toiminto kotimatkaan. Luo itsellesi mielikuva kotimatkasta ruokakaupan maitohyllyn kautta. Toista tätä mielikuvaa, jotta se jää päähäsi.

Toinen tyypillinen tilanne on tavaroiden häviäminen. Siinä auttaa pyrkimys paikantaa tavara sinne, missä sen on viimeksi nähnyt. Tavaroille kannattaa järjestää myös oma paikka, sillä se vähentää näitä tilanteita.

Nimimuistia voi parantaa siten, että keskittyy toisen nimeen, kun sen kuulee. Nimen toistaminen sekä kasvojen ja nimen linkittäminen toisiinsa auttaa. Täsmävinkkinä Braun sanoo, että uutta nimeä tulisi toistaa vähintään kerran ensimmäisen minuutin aikana. Jos taas kärsii sanojen hakemisen vaikeudesta, hän kehottaa keksimään kiertoilmaisuja.

Muistamisen kultakeinoja ovatkin siis asioiden äärelle pysähtyminen ja keskittyminen, asian linkittäminen muihin juttuihin ja sen riittävä toistaminen.