Tietotekniikka

Tältä sivulta löydät tietoa ja vinkkejä tietoteknisiin asioihin

Tietotekniikka tai informaatiotekniikka (IT) tarkoittaa tietokoneiden ja digitaalisen tietoliikenteen avulla tehtävää tietojen muokkaamista, tallennusta ja hakua.

Aiemmin asiaan on viitattu myös termillä automaattinen tietojenkäsittely (ATK). Eräissä suomenkielisissä yhteyksissä tietotekniikkaan viitataan tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoittavalla englanninkielisellä lyhenteellä ICT (information and communication technology, suomeksi tieto- ja viestintätekniikka). Näistä varsinkin jälkimmäisen käyttö on viime vuosina yleistynyt nopeasti erityisesti talouselämässä.
 

JOLLET OLE TEHNYT NÄITÄ 7:ÄÄ ASIAA, OLET PULASSA, JOS PUHELIMESI KATOAA:
https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000010766628.html

HES Café 27.8. - ÄLYLAITTEET: Kalevi Pavialan esitykset:

PAIKANNA LAITE -ILMOITUS GOOGLELTA SÄHKÖPOSTIISI:
https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000010444102.html

WINDOWS10 / WINDOWS11:
https://www.is.fi/digitoday/art-2000010477758.html

VARAUDU JA OTA TALTEEN PUHELIMESI IMEI-KOODI:
https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000010520780.html

KUN LUOVUT REITITTIMESTÄ, TEE NÄMÄ:
Turvallisuusohjeisiin kuuluu reitittimen ja modeemin vaihtaminen noin 3–5 vuoden välein. Tämä tarkoittaa myös suurta määrää hyödyttömäksi jääviä verkkolaitteita.

Tässä kolme ohjetta, joita kannattaa noudattaa käytöstä poistuvan laitteen kanssa.

  1. Tehdasasetusten palautus. Paina 10–30 sekuntia reset-nappia, laitteesta riippuen. Tämä poistaa tietosi laitteesta.
  2. Poista tunnistetietotarrat. Laitteen pohjassa tai kyljessä olevat tarramerkinnät yksilöivät laitteen ja sen salasanatiedot. Nämä on hyvä poistaa.
  3. Kierrätä elektroniikkajätteenä. Varmista, että reititin toimitetaan viralliseen elektroniikkajätteen kierrätyspisteeseen. Näin varmistat, että laite käsitellään asianmukaisesti ja ympäristöystävällisesti.
    - Monessa tapauksessa vanhan laitteen voi tuoda sinne, mistä uusi on ostettu. Suuret kauppaketjut ottavat vastaan monenlaista kierrätykseen päätyvää elektroniikkajätettä. 

TUOREIMMAT HUIJAUSVINKIT!

ONKO TIETOKONEESI KAAPATTU - TARKISTA NÄIN (11.6.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010488770.html

ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ KLIKKAA "VÄÄRÄÄN KELAAN" (20.6.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010513422.html

HÄRSKI HUIJAUS TRAFICOMIN NIMISSÄ (6.7.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010545771.html

TAAS HUIJAUS POSTIN NIMISSÄ (16.7.2024:)
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010567192.html

VARO TERVEYSARVIOINTEJA (5.9.2024):
https://www.is.fi/digitoday/art-2000010674266.html

VARO UUTTA WHATSAPP-HUIJAUSTA (18.10.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010769463.html

TORI.FI HUIJAUKSIA (18.10.2024):
https://www.is.fi/digitoday/art-2000010769240.html

OLE TARKKANA PUHELINSOITTOJEN KANSSA ULKOMAILTA (23.10.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010778631.html

VARMA HÄLYTYSMERKKI (28.10.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010791665.html

KIERO PUHELIMEN HAITTAOHJELMA VIE PANKKITUNNUKSET (4.11.2024):

https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010800067.html

SAITKO OMAT TIETOSI SILMIESI ETEEN (10.11.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010817519.html

SKIMMAUSTA NORMAALEILLASIN VERKKOKAUPOISSA (2.12.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010865457.html

MIETI KAHDESTI LUETKO QR-KOODIN PUHELIMELLASI (13.12.2024):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010882129.html


MIKÄ ON DEEPFAKE ELI SYVÄVÄÄRENNOS JA MITEN SUOJAUDUT SILTÄ (20.1.2024): 


112 -sovelluksessa uutta tietoa! (31.1.2024)
https://www.is.fi/digitoday/art-2000010189812.html

Näin puhelin ei paljasta sijaintiasi (5.3.2024):
https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000006594867.html


Erilaisia huijauksia - Kiero huijaus iskee kuun vaihteessa, VARO!
Taloyhtio -lähettäjänä: https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009964729.html

Pankkihuijaus: https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009991040.html

Ohittaa virustutkat - näin toimii katala huijaus Microsoftin nimissä (varo muutenkin qr-koodeja):
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009967714.html

VARO: KADONNEET MATKATAVARAT 2eurolla?!
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009943518.html

Täällä lisää tietoa tekstiviestihuijauksista:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuhansia-uusia-tekstiviestihuijauksia-levinnyt-muutamassa-paivassa-vaittaa-henkilon-saaneen-vastaajaviestin/8190190#gs.8dnsao⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠


Television kalibrointi?!

Television lisämaksullinen kalibrointi on palvelu, jota jotkut elektroniikkaliikkeet myyvät varsinaisen töllön päälle kuvan säätämiseksi kohdilleen. Hinnat alkavat noin 130 eurosta, ja kalibroinnin voi antaa liikkeen tehtäväksi tai sitten mukaan saa välineet sen hoitamiseksi itse kotona.

Mutta Helsingin Sanomien mukaan palvelu on monessa tapauksessa ostajalle hyödytön. Tv-korjaaja Juhani Koivu Pusulassa sijaitsevasta Jussin video ja tv-huollosta menee niinkin pitkälle, että kuvailee touhua HS:lle ”puhtaaksi rahastukseksi”.

– Jos televisiossa on kuva tai värit niin pielessä, ettei niitä saa ihan oman silmän avulla säädettyä, silloin televisiossa on jotain vikaa, Koivu sanoo.

Suomi.fi -huijausviestejä liikkeellä; ethän kirjaudu verkkolinkistä!

Suomi.fi:n nimissä huijataan sähköpostiviesteillä, jotka ovat varsin aidon oloisia. Viime päivinä on esiintynyt viestiä, joka tulee näennäisesti aidosta osoitteesta noreply@suomi.fi ja on muotoilultaan varsin samankaltainen kuin aito viesti.

Huijausviestissä väitetään virheellisesti, että Suomi.fi-sovelluksessa olisi tekninen virhe, jonka vuoksi viestin voi lukea vain selaimessa. Viestissä on verkkolinkki, jollaista aidossa viestissä ei ole. Linkin väitetään johtavan Suomi.fi-tunnistukseen, mutta oikeasti se vie tietoja kalastelevalle sivulle.

Myös aito viesti kehottaa tunnistautumaan Suomi.fi:ssä, koska tietoturvasyistä viestin sisältöä ei voi näyttää sähköpostissa. Oikeasta viestistä kuitenkin puuttuvat verkkolinkit.

Lisäksi muuten todellista viestiä erittäin vahvasti mukaileva huijausviesti sortuu yhteen kirjoitusvirheeseen ”Suomi.fi-veistit”.
 

Taas vakava tietomurtojen aalto - Varo näitä:
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009936173.html
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009927047.html
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000008057977.html
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ehdot-ja-tietosuoja/tietoa-huijausviesteista

Varo: Suomalaisille petollisia soittoja +94- ja +266-numeroista:
Jos puhelin soi vain hetken, älä missään nimessä soita takaisin katsomatta ensin, mistä soitto tuli.

Älä avaa tätä postia (jos jo avasit, niin älä ainakaan tulosta): ”Varmuuskopio tuomioistuimen kopiosta docx.z”:
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009511672.html⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Uusi nettiuhka - tarkista aina nettiosoiteen loppuosa:
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009602884.html
(ethän klikkaa ainakaan .zip ja .mov. -loppuisia osoitteita?)


Lisää OP-huijauksia: Erotatko aidon ja väärän kirjautumissivun?

https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009549876.html⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Mikä on Lämpiö?
Lämpiössä on senioreille tehtyjä maksuttomia ja maksullisia sisältöpalveluita. https://lampio.fi/

Lämpiössä voit muun muassa:
Katsoa yhdessä paikassa videoita ja suoria lähetyksiä.
TULOSSA » Tavata läheisiä videopuheluilla ja katsoa yhdessä sisältöjä.
Osallistua ohjattuun etäryhmätoimintaan.

Oletko löytänyt jo Seniorsurffin?
Tämä vahvistaa seniorien digiosallisuutta ja tukee digiopastuksia.
https://seniorsurf.fi/


Pieni niksi voi nopeuttaa puhelintasi:

Nettiselain on ellei nyt puhelimen käytetyin, niin ainakin yksi käytetyimmistä sovelluksista. Käytön myötä se saattaa myös hieman hidastua, sillä selain poimii mukaansa verkkosivujen tietoja tallentavia evästetiedostoja sekä tallentaa laitteen massamuistiin väliaikaistiedostoja.

Jos selain tuntuu yskähtelevän, kannattaa sen väliaikaistiedostoja kokeilla poistaa.

Suositussa Chrome-selaimessa tämä tapahtuu napauttamalla oikean yläkulman kolmen pisteen valikkoa > asetukset > yksityisyys ja turvallisuus > poista selaustiedot. Valitse sieltä kolme ensimmäistä eli 1. Selaushistoria 2. Evästeet ja sivustotiedot 3. Välimuistissa olevat kuvat ja tiedostot.


Kastelitko puhelimesi? Näin pelastat sen.⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Muistathan: Jos tekstiviestillä, WhatsApp-viestillä tai sähköpostilla tulee linkki, jonka kautta pitäisi kirjautua pankkiin, niin älä kirjaudu sitä kautta! Vaan aina omista suosikeistasi tai selaimen osoiteriville kirjoittamalla pankkisi nettiosoite.

Ethän asenna hakkeriohjelmia laitteisiisi: Hyvänä uutisena haittaohjelma ei ilmaannu laitteeseesi tyhjästä. Sen sijaan sitä levitetään kohdennettujen kalastelusähköpostien kautta. Viestien tavoitteena on saada uhri klikkaamaan linkkiä, jota painamalla haittaohjelma asentuu.

Kampanjat eivät vaikuta kohdistuvan yksityishenkilöihin satunnaisesti, joten viestin kolahtaminen monen suomalaisen postilaatikkoon ei ole tällä hetkellä todennäköistä. Mikäli kuitenkin saat epäilyttävän sähköpostiviestin, ohjelmalta voi suojautua yksinkertaisella keinolla, eli jättämällä itse viestin avaamatta ja varsinkin jättämällä epämääräisen linkin klikkaamisen väliin.


Tietotori (Hervannan kirjasto) palasi toimintaan! Lue lisää täältä.

Myös matalan kynnyksen digiopastusta verkossa bit.ly/kysydigista opastaa asiakkaita
ilman ajanvarausta tiistaisin ja torstaisin klo 13-14.

WIFI vai ei  - Huomioithan nämä asiat ainakin reissussa

Mieluummin ei wifiä:
Väitetään, että "verkkopankkia voi huoletta käyttää oman kännykän tai tabletin kautta wifi-verkoissa", esimerkiksi lentokentällä tai kahvilassa. Avoimiin wifi-verkkoihin liittyy kuitenkin uhka, jos verkko on suojaamaton. Tällöin ulkopuolisilla on periaatteessa mahdollisuus salakuunnella tietoliikennettä ja kaapata vaikkapa pankkitietojasi, tietoturvayhtiö huomauttaa. 

Tarkista aina wifi-verkon luotettavuus ennen käyttöä. Pyri säätämään laitteesi niin, että se ei kirjaudu automaattisesti wifi-verkkoihin. Hyökkääjä on saattanut perustaa vaikkapa kahvilaan oman verkkonsa, johon laite voi vahingossa kirjautua. Tarkista ensin tarjottavien wifi-verkkojen nimet, ja valitse oikea verkko.

Idioottivarma tapa käyttää wifiä turvallisesti on vpn-salausohjelmiston käyttäminen.

Käytä datayhteyttä:
Voit kiertää wifi-uhkan yksinkertaisesti käyttämällä mobiililiittymäsi datayhteyttä. Muista kuitenkin mahdolliset datarajoitukset, joiden ylittyessä voit altistua lisäkuluille. EU:ssa roaming on kuitenkin edillista ja käytännössä melkein samoissa hinnoissa kuin Suomessa.


Muista ainakin nämä tietoturvaohjeet:

Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.

Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.

Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.

Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.

Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.

Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.

Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.

Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.

Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.

Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.

Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.


Androidin Chrome-selain paljastaa kaikki liikkeesi:
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Chromessa on asetus, josta harva tietää – käy muuttamassa, muuten selain paljastaa kaikki liikkeesi. 
Näin sen teet: Avaa Chrome ja paina oikean yläkulman kolmea pistettä. Valitse Asetukset > Sivustoasetukset > Liiketunnistimet ja kytke esiin tuleva asetus pois päältä.

Osaatko perusasiat ATK:sta?
Testaapas (12 kysymystä):
https://www.is.fi/digitoday/art-2000008452581.html


Muuta tämä asetus Facebookissa – estä huijareita käyttämästä nimeäsi

Eri julkkisten nimissä tehtävä huijaus toistuu Facebookissa vuodesta toiseen.. Ne johtavat yleensä väärennetyille uutissivuille, joiden on tarkoitus muun muassa houkutella ihmiset virtuaalivaluutoilla käytäväksi kaupaksi naamioituun petokseen.

Facebook-huijauksia vastaan voi taistella muuttamalla yhden asetuksen:
Mene selaimessa valikkopolkuun Asetukset ja yksityisyys > Asetukset > Profiili ja merkitseminen > Tarkistettava. Puhelinsovelluksessa polku on asetusvalikko oikeassa yläkulmassa oleva asetusvalikko > Asetukset ja yksityisyys > Asetukset > Profiili ja merkitseminen > Tarkistettava.

Oletuksena asetus on pois päältä. Kun tämän asetuksen laittaa päälle, sinua ei voi ”tägätä” eli merkitä toisen Facebook-käyttäjän julkaisuun tietämättäsi. Tällöin saat tarkistaa sinut mainitsevat julkaisut ennen kuin ne näkyvät profiilissasi.

Pankkihuijauksia juuri nyt paljon liikkeellä!
Muistathan myös, että et mene nettipankkiisi Googlen kautta, vaan laita pankkisi kirjautumissivu omiin suosikeihin ja mene sitä kautta. Myös mobiilipankki on turvallinen, kun olet asentanut sen älypuhelimeesi.

Ethän luota selaimen osoiterivillä olevaan lukon kuvaan?  Lukon kuva ei ole koskaan tarkoittanut,
että verkkosivu on turvallinen:
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000008129986.html

Oletko digimestari, testaapas?

https://testimato.com/fi/test/51540/perform

Tämän testin jälkeen löydät muitakin mukavia testejä.

Digitreenit, kurkkaapas?

https://yle.fi/aihe/digitreenit


Tablettitietokoneen osto-opas (Mukanetti)

-          Tabletti on tietokone, jossa on kosketusnäyttö, kamera ja johon saa internet-yhteyden.
-          Tabletti on pienempi kuin tavallinen tietokone ja yleensä suurempi kuin älypuhelin.
-          Tabletti sopii sekä asioiden hoitamiseen että kuvaamiseen ja viihdekäyttöön.
-          Mieti mihin tarvitset tablettia ja minkä kokoisen laitteen tarvitset
-          Tabletin valinnan pitäisi aina lähteä omasta käyttötarpeesta!

Tabletin näyttö:
-          Jos sinulla on älypuhelin, kannattaa ostaa isompi tabletti (koko 10 tuumaa tai enemmän)
-          Pienet tabletit ovat lähellä älypuhelimen kokoa, että toinen pienen laitteen osto ei välttämättä kannata
-          Mitä isompi näyttö on, sitä helpompaa on laitteen käyttö
-          Mitä parempi on näytön tarkkuus (eli resoluutio), sitä laadukkaampi on kuva
-          TV-palvelut, videot ja osa muista palveluista tarvitsevat parempaa näytön tarkkuutta

Mieti, missä käytät tablettia! Tabletin Internet-yhteys voidaan muodostaa monella eri tavalla:
-          Jos kotona on langaton verkko eli WIFI, et välttämättä tarvitse kotona mobiilidataa
-          Avoimia langattomia verkkoja löytyy kirjastoista, lentokentiltä, junista, kavhiloista ja monista  paikoista
-          Jos voit jakaa älypuhelimesi Internet-yhteyden tablettiin, et  tarvitse tablettiin erillistä mobiilidataa
-          Jos sinulla ei ole käytössäsi Internet-yhteyttä, tarvitset  tablettiisi mobiilidatan ja silloin tabletissa pitää olla              4G-valmius (eli sim-korttipaikka)
-          Mieti tarvitsetko tablettiin mobiilidataa
-          Ilman mobiilidataa (ilman 4G-valmiutta) olevat tabletit ovat edullisempia

Tabletin käyttöjärjestelmä:
-          Kun valitset tabletin, valitset samalla käyttöjärjestelmän eli ohjelmien ja palveluiden kokonaisuuden
-          Tabletteja valmistetaan eri käyttöjärjestelmästä: esim. Android ja Applen IOS
-          Käyttäminen on helpompaa, jos älypuhelimessa ja tabletissa on sama käyttöjärjestelmä

Tallennusmuisti:
-          Tallennusmuistin määrä nostaa tabletin hintaa
-          Tabletin käyttötarkoitus ratkaisee, paljonko tallennusmuistia tarvitaan
-          Riittävä muistin määrä on yleensä 32 Gb
-          Suurempaa tallennusmuistia (64 Gb tai isompi) kannattaa harkita, jos esim. kuvaa tai tallentaa videoita
-          Tallennusmuistin määrää voi lisätä, jos tabletissa on muistikorttipaikka. Muistikortit ovat edullisia

ATK Seniorit Mukanetti ry: Yliopistonkatu 58 B, 33100 Tampere, puh (03) 222 5798


Tabletilla voi tehdä paljon asioita:
-          Asioida verkkopankissa ja Kelassa
-          Skannata takuukuitit ja käyttöohjeet
-          Lukea ja kirjoittaa sähköpostia
-          Lukea e-kirjoja
-          Kuunnella äänikirjoja
-          Katsella esim. YLE Areenaa

Tietoturva

Mitä on tietoturva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoturva

Tietosuojan tavoite on rekisteröidyn eli yksittäisen henkilön, jonka tietoja käsitellään, luottamuksen ja oikeuksien – kuten yksityisyyden – turvaaminen henkilötietoja käsiteltäessä.

Tietoturvan tavoitteena on suojata kaikkia toiminnan kannalta tärkeitä tietoja.

Tietoturvaa on myös vahva salasana!
- Vahva salasana on vaikeasti arvattava, tarpeeksi pitkä ja sisältää isoja kirjaimia, numeroita sekä erikoismerkkejä. Erilaisten salasanojen käyttö eri palveluissa kannattaa, jos joku tunnuksesi hakkeroidaan, niin muut ovat silti suojassa. Aseta kuitenkin sellaisia salasanoja, jotka itse muistat. Ethän myöskään kerro niitä kenellekään muulle.

Huolehdithan, että tietokoneellasi ja älypuhelimellasi on myös virustorjuntaohjelma. Erilaisia ohjelmia on sekä ilmaisia että maksullisia. 

Iltasanomat Digi
(ajankohtaisia digiuutisia)

https://www.is.fi/digitoday/

Digiapuvinkkejä

Tampereen Tietokoneapu: https://tampereentietokoneapu.fi/

Pirkanmaan Digituki (etäpalvelu):
https://www.suomidigi.fi/ohjeet-ja-tuki/digituki/etana-annettava-digituki/pirkanmaan-etatuki

EKL - Verkosta virtaa alueohjaaja (etäpalvelu):
Kalevi Paviala (Pirkanmaa)
pirkanmaan.alueohjaaja@gmail.com



Sähköpostiosoitteen näpyttelyä verkkosivun kyselyyn kannattaa miettiä hetki. Osoitetta voidaan käyttää seurantaan.

Näin tunnistat vaarallisen verkkokaupan

  • Ole valppaana kirjoitusvirheiden varalta. Ne voivat olla myös tahallisia varsinkin verkkosivun osoitteessa. Tällä tavalla aitoon verkkokauppaan pyrkiviä harhautetaan väärälle sivustolle. Varo myös poikkeuksellisen halpoja hintoja. Ne voivat paljastaa valeverkkokaupan.
  • Mieti, miten päädyit sivulle. Avasitko sähköpostissa tulleen linkin tai ohjattiinko sinut sivulle jostain muualta? Huijausviesteissä käytetään nykyään yllättävän hyvää suomen kieltä, joten kieli ei aina toimi paljastavana tekijänä. Käyttämällä puolestaan mainossivustojen linkkejä voit joutua ohjatuksi huijaussivustolle.
  • Vältä verkkosivuille siirtymistä linkkien tai hakukoneen antamien tulosten kautta. Käytä mieluummin selaimeen tallentamaasi kirjanmerkkiä tai naputtele kaupan osoite itse selaimen osoitepalkkiin.
  • Tutki myös, mitä tietoja kauppa kertoo itsestään. Luotettava kauppa antaa esimerkiksi kunnolliset yhteystiedot. Yhteystietoja saatetaan tarjota myös väärissä verkkokaupoissa, mutta ne on mahdollisesti kopioitu muualta tai tekaistu kokonaan.
  • Mieti tarkasti, mille sivuille syötät tietojasi. Varmista vähintään, että verkkosivun osoitteessa on lukon kuva. Se tarkoittaa, että sinun ja kaupan välinen tietoliikenne on salattu urkintaa vastaan. Lukko ei kuitenkaan yksinään tarkoita, että sivusto itsessään on turvallinen. Myös väärät kaupat saattavat esittää lukon.
  • Suhtaudu epäillen myös suosittuihin ja tunnettuihin brändeihin. Juuri näitä huijarit usein jäljittelevät.
  • Shoppaile suojatuilla laitteilla. Julkisen wifi-yhteyden sijasta nettiostokset kannattaa hoitaa oman kodin suojatulla wifi- tai matkapuhelinverkkoyhteydellä. Mobiiliostoksia tehdessä kannattaa huolehtia, että uusimmat päivitykset on asennettu laitteeseen.
  • Luottokortilla maksaessasi älä koskaan kerro kortin tunnuslukua. Asiallinen verkkokauppa pyytää kortin numeroa, voimassaolon päättymiskuukautta, CVC-koodia ja mahdollisesti kortinhaltijan nimeä. Tunnuslukua ei koskaan.
  • Käytä turvallisia maksutapoja. Suosi PayPal-, luottokortti- tai vastaavia maksutapoja ja vältä suoria tilisiirtoja, jos mahdollista. Mikäli vahingossa ostat huijaussivustolta, luottokorttiyhtiö yleensä korvaa menetetyn rahasumman.
  • Tarkkaile luottokorttilaskuasi ja pankkitilejäsi säännöllisesti, ja ilmoita mahdollisista poikkeamista heti pankillesi ja/tai luottokorttiyhtiöllesi.
  • Käytä vahvoja ja ainutkertaisia salasanoja tai salalauseita, ja ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistus aina, kun mahdollista. Se estää rikollisia tekemästä mitään pelkällä salasanallasi.
  • Älä koskaan lähetä korttitietoja sähköpostilla tai luovuta korttitietojasi minnekään, jos et ole ostamassa jotakin. Asiallinen kauppa pyytää näitä vasta itse ostotapahtuman yhteydessä.

Poliisitube

Suomessa on omaa kotimaista sekä rajat ylittävää rikollisuutta, jonka kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Rikolliset toimivat usein siten, että ikäihmisen arjen toiminnoissa harhautetaan henkilön huomio pois ja anastetaan esimerkiksi maksukortti. Tai valepoliisi soittaa ja tiedustelee henkilön pankkitunnuksia ja salasanaa. Ethän missään tapauksessa kerro niitä tietoja kenellekään puhelimessa. Oikea poliisi ei koskaan kysy tunnuksia ja salasanoja.

Tässä muutama asiaa selventävä opetusvideo
eri huijausaiheista.

MAKSUKORTTIHUIJAUS:
https://youtu.be/FLth88ZxBA4

ROMANSSIHUIJAUS:
https://youtu.be/v8jyD4lrY64

VALEPOLIISIN HUIJAUSSOITTO:
https://youtu.be/RdJNqzcUG1c


Äiti-huijaus

WhatsApp-sovelluksessa liikkuu jälleen ”Hei äiti” -huijauksia, Liikenne ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa. Keskuksen viikkokatsauksen mukaan huijaus yleistyy, ja ympäri maailmaa kiertänyttä viestiä on havaittu jälleen suomenkielisenä versiona.

Huijari pyrkii esiintymään vastaanottajan lapsena ja selittämään vieraan puhelinnumeron esimerkiksi puhelimen hajoamisella. Myöhemmin huijari pyytää siirtämään rahaa pankkitilille vedoten esimerkiksi uuden puhelimen hankintaan.

IS Digitodayn marraskuussa näkemässä tapauksessa vastaanottajaa myös pyydettiin poistamaan lapsen vanha numero. Todellisuudessa vastaanottajan tulisi ensimmäisenä soittaa juuri tähän numeroon ja kysyä, onko lapsi todellakin muuttanut numeronsa.

Kaverilta tuleva viesti säikäyttää – älä missään nimessä klikkaa

Kaverilta Facebook Messengerissä tulevan pikaviestin klikkaaminen johtaa huonoihin asioihin.

Huijausviestissä ei ole ääkkösiä. Silti pikaisesti luettuna se saattaa harhauttaa napauttamaan linkkiä.

Jos epäilet klikanneesi haittaohjelmalinkkiä, toimi seuraavasti:
- Vaihda Facebook-salasanasi.
- Tarkista, onko Facebook-tilillesi asentunut luvattomia sovelluksia. Puhelimen Facebook-sovelluksessa tämä tapahtuu valitsemalla 3 viivan asetusvalikko oikeasta yläkulmasta > asetukset > selaa sivua alaspäin > sovellukset ja sivustot. Jos näet listassa jotain, mitä et tunnista, poista se.
- Jos käytät Facebookia tietokoneelta, tarkista Chrome-selaimen lisäkkeiden asetukset (kirjoita osoitekenttään chrome://extensions/). Jos näet selainlaajennusten listassa jotain vierasta, poista se.
- Varoita kavereitasi Facebook-seinälläsi.
- Jos huomaat kaverisi levittävän haittaohjelmaa, anna hänelle nämä ohjeet.


Varo huijausviestiä verottajan nimissä – voi johtaa erittäin ikäviin seurauksiin

Suomalaisiin kohdistetaan parhaillaan uutta huijauskampanjaa tekstiviestein.
Huijausviestissä olevan linkin klikkaamisen jälkeen aukeaa sivu, jossa on paljon väärennettyjä verkkopankkien sisäänkirjautumiskuvakkeita.
Viesti on "Verohallinto on päättänyt että saat rahasi takaisin. Siirry alla olevasta linkistä saadaksesi hyvityksen."
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Linkkiä ei tule klikata!


Muista aina VVV-sääntö: Varo - Varmista - Varoita

Varo

  • tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä.
  • IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
  • pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
  • hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille.
  • nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja.

Varmista

  • keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat harvoin odottamatta. Varmista, onko saamasi puhelu varmasti väitetyltä taholta. Kysy asiakkuudestasi jotain sellaista, johon vain oikea edustaja osaa vastata tai soita takaisin puhelinvaihteen kautta.
  • että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun oikean verkkosivun kautta.

Varoita

  • pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiisi ja kerro mitä on tapahtunut, että he voivat yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.
  • yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua.
  • läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia.
  • muita tekemällä rikosilmoitus poliisille.